Työntekijällä ja työnantajalla on ollut erimielisyyttä työntekijän kesäloman ajankohdasta ja palkankorotuksesta. Työntekijä on ehdottanut lomansa ajankohdaksi heinäkuuta, mihin työnantaja ei ollut suostunut. Työntekijä on samana päivänä hakeutunut lääkäriin ja saanut noin neljän viikon sairausloman vatsakatarrin vuoksi.
Työnantaja katsoi asiaa tutkittuaan, ettei vatsakatarrista voi aiheutua lähes kuukauden työkyvyttömyyttä. Työnantaja ilmoitti työntekijälle, ettei se hyväksy työntekijän toimittamaa lääkärinlausuntoa, vaan velvoittaa työntekijän lisätutkimuksiin työnantajan kustannuksella. Työntekijä ei mennyt lisätutkimuksiin eikä toimittanut työkyvyttömyydestään lisäselvitystä.
Työntekijä toimitti sairausloman lähentyessä loppuaan uuden lääkärintodistuksen, jonka mukaisesti työntekijän sairausloma jatkui yhdenjaksoisesti edellisen sairausloman päätyttyä. Tällä kertaa diagnoosina oli depressio, ja työkyvyttömyysajaksi oli merkitty heinäkuu. Työntekijä oli matkustanut heinäkuussa Kanadaan lomamatkalle. Työnantaja ei hyväksynyt uuttakaan lääkärintodistusta, eikä siten maksanut työntekijälle sairausajan palkkaa lähes kahden kuukauden sairausloman ajalta.
Työntekijä on hakeutunut elokuun loppupuolella terveyskeskukseen lisäselvityksen saamiseksi. Terveyskeskuslääkäri on laatinut työntekijälle uuden lausunnon, joka on perustunut aiempien käyntien kirjauksiin.
Korkein oikeus katsoi ratkaisussaan, että työnantajalla on ollut perusteltu syy epäillä lääkärintodistusten luotettavuutta. Työntekijän olisi tullut toimittaa työkyvyttömyydestään lisäselvitystä. Elokuussa takautuvasti hankittu lääkärintodistus ei yksinään riittänyt osoittamaan, että työntekijä olisi ollut työkyvytön kesä- ja heinäkuussa. Työnantaja ei ollut velvollinen maksamaan työntekijälle sairausajan palkkaa.